Hena-projekti
tiistaina, tammikuuta 23, 2007
maanantaina, joulukuuta 18, 2006
HS: "Hanasaaren rakentaminen maksaa noin 127 miljoonaa."
Helsingin Sanomat, 18.12.2006, sivu A9, lyhyesti:
"Helsingin Energia purkaa Hanasaaren A-voimalan ja kehittää alueen valmiuksia energiantuotantoon noin 127 miljoonalla eurolla."
Lyhyt, muutaman rivin teksti ja kaksi virhettä:
Rakentaminen ei maksa 127 miljoonaa. Tyhjä tontti maksaa sen. Vasta tämän "investoinnin" jälkeen päästään rakentamaan.
Alueen valmiuksissa energiantuotantoon ei myöskään ole tiettävästi mitään vikaa, eikä siten suurempia kehittämistarpeitakaan. Jos on, niin niistä voisi joku kertoa.
Koko projektin ainoa lähtökohta ja syy on raivata kuutisen hehtaaria rakennusmaata "korkeatasoista" asuinaluetta varten. Koska "Helsinki tarvitsee asuntoja." Toivottavasti tämä totuus ei ikinä unohdu.
"Helsingin Energia purkaa Hanasaaren A-voimalan ja kehittää alueen valmiuksia energiantuotantoon noin 127 miljoonalla eurolla."
Lyhyt, muutaman rivin teksti ja kaksi virhettä:
Rakentaminen ei maksa 127 miljoonaa. Tyhjä tontti maksaa sen. Vasta tämän "investoinnin" jälkeen päästään rakentamaan.
Alueen valmiuksissa energiantuotantoon ei myöskään ole tiettävästi mitään vikaa, eikä siten suurempia kehittämistarpeitakaan. Jos on, niin niistä voisi joku kertoa.
Koko projektin ainoa lähtökohta ja syy on raivata kuutisen hehtaaria rakennusmaata "korkeatasoista" asuinaluetta varten. Koska "Helsinki tarvitsee asuntoja." Toivottavasti tämä totuus ei ikinä unohdu.
sunnuntaina, joulukuuta 17, 2006
Johannes Koroma kirjoittaa kaupunkisuunnittelusta
”Nukkumalähiöitä Helsingin rannoille?” – näin kysyy Johannes Koroma Helsingin Uutisten 13.12.2006 ilmestyneessä numerossa.
Kirjoituksessaan Koroma kritisoi tylsää ja mielikuvituksetonta rakentamista, jollaista Helsingissä on tavan mukaan harrastettu. Koroma perää myös lautakuntavetoista kansalaiskeskustelua, ja osuu tässä hyvin ongelman ytimeen. Kyse on luonnollisesti kaupunkisuunnittelulautakunnasta:
”Lautakunnan kyky, tahto ja asiantuntemus käydä keskustelua lienee olematon, tai sitten puuttuu rohkeus kuunnella ristikkäisiä mielipiteitä.”
Päivänselvää. Lautakunta pääsee helpommalla kieltäytymällä keskustelusta ja näpertelemällä keskenään. Nykyinen jyrä-tyyli on helpompi tapa toimia. Eikä KSV ole syytön sekään.
Koroma jatkaa:
”Kunnallispolitiikassa ei yhteisesti hyväksytyn päätöksen tekeminen ole tietenkään helppoa, jos keskustelun aukaisee. Mutta keskustelematta tehdyt näennäisen päätökset eivät liioin takaa poliittista yksimielisyyttä.”
Tähän ei ole lisättävää. Toisin kuin suurin osa muista kunnallispolitiikan päätöksistä, kaupunkisuunnittelussa tehdyt päätökset ja niiden seurauksen näkyvät kaupunkikuvassa”ikuisesti” määritellen sen, millaiseksi kaupunki muotoutuu, miten siellä tulevaisuudessa viihdytään ja mitä siellä tehdään. Siksi tässä asiassa pitäisi olla yksi kaikille avoimen keskustelun suuri painopiste. Muitakin toki tarvitaan.
Koroma ottaa kantaa myös elämyksellisyyteen, jota Helsingin kaupunkikuvasta puuttuu. Esimerkki on Valenciasta:
”Uusin saavutus, puolittain veteen upotettu Valencian taide- ja tiedekeskus on hämmentävä, avartava, nautittava ja innostava kokemus.”
Niin kauan kuin meillä kyselemättä puretaan ja hävitetään valmiit jännittävät ja ainutlaatuiset kohteet, meidän on turha unelmoida mistään uudesta ”hämmentävästä, avartavasta, nautittavasta ja innostavasta.”
Jos jollekin jäi epäselväksi, mitä sellainen kohde olisi ollut, niin kuva löytyy tuolta oikeasta ylänurkasta. (Se on muuten vielä pystyssä)
Koroman artikkeli on luettavissa Helsingin Uutisten arkistosta. Lehti 13.12.2006, sivu 4.
Kirjoituksessaan Koroma kritisoi tylsää ja mielikuvituksetonta rakentamista, jollaista Helsingissä on tavan mukaan harrastettu. Koroma perää myös lautakuntavetoista kansalaiskeskustelua, ja osuu tässä hyvin ongelman ytimeen. Kyse on luonnollisesti kaupunkisuunnittelulautakunnasta:
”Lautakunnan kyky, tahto ja asiantuntemus käydä keskustelua lienee olematon, tai sitten puuttuu rohkeus kuunnella ristikkäisiä mielipiteitä.”
Päivänselvää. Lautakunta pääsee helpommalla kieltäytymällä keskustelusta ja näpertelemällä keskenään. Nykyinen jyrä-tyyli on helpompi tapa toimia. Eikä KSV ole syytön sekään.
Koroma jatkaa:
”Kunnallispolitiikassa ei yhteisesti hyväksytyn päätöksen tekeminen ole tietenkään helppoa, jos keskustelun aukaisee. Mutta keskustelematta tehdyt näennäisen päätökset eivät liioin takaa poliittista yksimielisyyttä.”
Tähän ei ole lisättävää. Toisin kuin suurin osa muista kunnallispolitiikan päätöksistä, kaupunkisuunnittelussa tehdyt päätökset ja niiden seurauksen näkyvät kaupunkikuvassa”ikuisesti” määritellen sen, millaiseksi kaupunki muotoutuu, miten siellä tulevaisuudessa viihdytään ja mitä siellä tehdään. Siksi tässä asiassa pitäisi olla yksi kaikille avoimen keskustelun suuri painopiste. Muitakin toki tarvitaan.
Koroma ottaa kantaa myös elämyksellisyyteen, jota Helsingin kaupunkikuvasta puuttuu. Esimerkki on Valenciasta:
”Uusin saavutus, puolittain veteen upotettu Valencian taide- ja tiedekeskus on hämmentävä, avartava, nautittava ja innostava kokemus.”
Niin kauan kuin meillä kyselemättä puretaan ja hävitetään valmiit jännittävät ja ainutlaatuiset kohteet, meidän on turha unelmoida mistään uudesta ”hämmentävästä, avartavasta, nautittavasta ja innostavasta.”
Jos jollekin jäi epäselväksi, mitä sellainen kohde olisi ollut, niin kuva löytyy tuolta oikeasta ylänurkasta. (Se on muuten vielä pystyssä)
Koroman artikkeli on luettavissa Helsingin Uutisten arkistosta. Lehti 13.12.2006, sivu 4.
lauantaina, joulukuuta 16, 2006
Osataan sitä muuallakin
Esimerkki sitä, miten Kööpanhaminassa kaupunki kohtelee asukkaitaan. Kiinteistöbisnekset tässäkin taustalla.
Lue juttu: Ungdomshuset
Lue juttu: Ungdomshuset
perjantaina, joulukuuta 15, 2006
Mikä meihin tavallisiin fiskuihin ihmisiin oikein menee?
Täällä vieraskirjassa mielipiteet ovat tällä hetkellä 56-3 Hanasaaren säilyttämisen puolesta, niin miten se valtuustossa voi olla 12-68? Tulee mieleen mainos "mikä meihin tavallisiin fiksuihin ihmisiin oikein menee?"
Toinen ongelma on se, että kukaan ehdokkaista ei viime kunnallisvaaleissa kertonut, aikooko äänestää purkamista vastaan vai sen puolesta. Ei tietenkään, kun kukaan ei tajunnut kysyä sitä. Kukaan ei silloin puhunut Hanasaaren purkamisesta halaistua sanaa. Olisi valtuuston kokoonpano ehkä ollut erilainen, jos tämä olisi ollut vaaliteema. Ja senhän virkamiehemme tietävät paremmin kuin hyvin runnoessaan asian läpi tällä valtuustokaudella.
Tästä ja muista isoista, kaikkia kuntalaisia koskettavasta asiasta pitäisi ehdottomasti järjestää kansanäänestys, tai vähintäänkin asia pitäisi antaa kahden peräkkäisen hallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Voisi hillitä moista vandalismia jo kummasti, kun tavalliset fiksut ihmiset pääsisivät sanomaan mielipiteensä. Täytyyhän tavallisten ihmisten saada sanoa mielipiteensä oman kotikaupunkinsa suurista asioista. Ei ole hyväksyttävää, että päätökset kähmitään jossain kabineteissa pienellä porukalla.
Ehdotan, että esim. Malmin lentokentän ja Kivinokan kohtalosta järjestetään kansanäänestys seuraavien kunnallisvaalien yhteydessä. Siinä kun täyttää yhden, täyttää samalla vaivalla kolme lippua, eikä niiden laskeminen voi niin kallista olla että ehdotus voidaan hylätä liian kalliina.
Vai olenko yksin mielipiteineni?
Toinen ongelma on se, että kukaan ehdokkaista ei viime kunnallisvaaleissa kertonut, aikooko äänestää purkamista vastaan vai sen puolesta. Ei tietenkään, kun kukaan ei tajunnut kysyä sitä. Kukaan ei silloin puhunut Hanasaaren purkamisesta halaistua sanaa. Olisi valtuuston kokoonpano ehkä ollut erilainen, jos tämä olisi ollut vaaliteema. Ja senhän virkamiehemme tietävät paremmin kuin hyvin runnoessaan asian läpi tällä valtuustokaudella.
Tästä ja muista isoista, kaikkia kuntalaisia koskettavasta asiasta pitäisi ehdottomasti järjestää kansanäänestys, tai vähintäänkin asia pitäisi antaa kahden peräkkäisen hallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Voisi hillitä moista vandalismia jo kummasti, kun tavalliset fiksut ihmiset pääsisivät sanomaan mielipiteensä. Täytyyhän tavallisten ihmisten saada sanoa mielipiteensä oman kotikaupunkinsa suurista asioista. Ei ole hyväksyttävää, että päätökset kähmitään jossain kabineteissa pienellä porukalla.
Ehdotan, että esim. Malmin lentokentän ja Kivinokan kohtalosta järjestetään kansanäänestys seuraavien kunnallisvaalien yhteydessä. Siinä kun täyttää yhden, täyttää samalla vaivalla kolme lippua, eikä niiden laskeminen voi niin kallista olla että ehdotus voidaan hylätä liian kalliina.
Vai olenko yksin mielipiteineni?
torstaina, joulukuuta 14, 2006
Lisäys eiliseen, kohta 4.
Lisätään tämä edellisten perään:
Asian käsittelyssä kiistattomasti todistettuja asioita ovat:
4 - Purkuhanke voidaan käsitellä ja hyväksyä valtuustossa, vaikka esityslistan teksti sisältää selviä (tarkoitushakuisia?) virheitä ja vääriä väittämiä, joilla hanketta perustellaan. Väittämät ja niiden oikaisut voi lukea tästä. Kuka näkökohdat on kirjoittanut ja miksi? Ilmeisesti kuitenkin pajunköyden (vai pajusen...) syöttäminen valtuustolle sallitaan, koska kukaan ei ole älähtänyt?
Kuinkahan monta vastaavaa vielä löytyy? Saa ehdottaa, lisätään kaikki tähän.
Asian käsittelyssä kiistattomasti todistettuja asioita ovat:
4 - Purkuhanke voidaan käsitellä ja hyväksyä valtuustossa, vaikka esityslistan teksti sisältää selviä (tarkoitushakuisia?) virheitä ja vääriä väittämiä, joilla hanketta perustellaan. Väittämät ja niiden oikaisut voi lukea tästä. Kuka näkökohdat on kirjoittanut ja miksi? Ilmeisesti kuitenkin pajunköyden (vai pajusen...) syöttäminen valtuustolle sallitaan, koska kukaan ei ole älähtänyt?
Kuinkahan monta vastaavaa vielä löytyy? Saa ehdottaa, lisätään kaikki tähän.
keskiviikkona, joulukuuta 13, 2006
Valtuusto puolsi purkamista
Valtuusto hyväksyi hallituksen esityksen Hanasaari A:n purkamisesta ja hiilikasan siirtämisestä.
2 - Helsingissä voidaan purkaa hyväkuntoinen ja käyttökelpoinen, suurikokoinen rakennus näkyvällä paikalla ilman, että sille edes yritetään etsiä uutta käyttötarkoitusta. Maailmalta löytyvät esimerkit osoittavat, että Hanasaarellakin olisi oikeasti suuria mahdollisuuksia.
3 - Kansalaiskeskustelu, kirjoitukset lehdissä ja aiheen käsittely TV:ssä eivät vaikuta yhtään mihinkään. Tämä kävi vielä selvemmin ilmi toisen rakennushankkeen käsittelyssä, jota paikalliset asukkaat olivat vastustaneet. Vastustus yksinkertaisesti sivuutettiin ja todettiin rakennuksen 500 toimistotyöpaikkaa olevan hyvä juttu. Sillä siisti. Helsingin kaupunkisuunnittelussa on jotakin vialla, ja pahasti!
4 - Purkuhanke voidaan käsitellä ja hyväksyä valtuustossa, vaikka esityslistan teksti sisältää selviä (tarkoitushakuisia?) virheitä ja vääriä väittämiä, joilla hanketta perustellaan. Väittämät ja niiden oikaisut voi lukea tästä. Kuka näkökohdat on kirjoittanut ja miksi? Ilmeisesti kuitenkin pajunköyden (vai pajusen...) syöttäminen valtuustolle sallitaan, koska kukaan ei ole älähtänyt?
Mikäli äänestämällä haluaa korjata tätä tilannetta ja saada demokratiaa Helsingin kaupunkisuunnitteluun, kannattaa mieluummin äänestää vasemmistoa kuin oikeistoa, kokoomusta ei missään tapauksessa, mutta erittäin mielellään vihreitä. Demarit ovat ongelma, koska yksi fiksu demari ei riitä. Voi tietenkin toivoa, että muutos lähtee sisältäpäin. Sen verran nöyrästi kunnallispolitiikka kuitenkin kulkee kaupunkisuunnitteluviraston talutusnuorassa, että huonolta näyttää, kerta kaikkiaan.
Asian käsittelyssä esitettiin erittäin hyviä puheenvuoroja, joissa selkeästi perustellen vaadittiin Hanasaari A:n uusiokäytön selvittämistä sekä koko hankkeen taloudellisen kannattavuuden selvittämistä. Näistä tehtiin kolme palautusehdotusta, Arhinmäki Hakasen kannattamana, Helistö Näreen kannattamana ja Pajamäki Malisen kannattamana. Eniten kannatusta sai Helistön ehdotus, jossa vaadittiin voimalan uusiokäytön selvittämistä. Äänestyksessä ehdotus kaatui äänin 52-31.
Lopuksi Helistö esitti Abdullan kannattamana koko esityksen hylkäämistä. Tämä kaatui äänin 68-12, jolloin purkupäätös oli syntynyt.
Puheenvuoron Hanasaaren purkamisen vaihtoehtojen selvittämisen puolesta pitivät, Paavo Arhinmäki (Vas), Yrjö Hakanen (SKP), Kimmo Helistö (Vihr), Sari Näre (Vihr), Osku Pajamäki (SDP), Tea Vikstedt-Nyman (Vas), Tuomas Rantanen (Vihr), Jouko Malinen (SDP), Maria Björnberg-Enckell (SFP), Osmo Soininvaara (Vihr) sekä Tiina Kaarela (Vas)
Puheenvuorojen aikana useat valtuutetut kunnioittivat tilaisuutta ja demokratiaa olemalla poissa kokoushuoneesta.
Perustelut olivat selkeitä. Maailmalta löytyy hyviä esimerkkejä vanhojen voimalaitosten menestyksekkäästä uusiokäytöstä. Se pitäisi meilläkin tutkia, ennen lopullisen purkupäätöksen tekemistä. Myös taloudelliset seikat nousivat esiin, eli koko purku- ja hiililogistiikan muutoshankkeen taloudellinen kannattavuus kyseenalaistettiin ja vaadittiin sen selvittämistä. Osku Pajamäki toi esiin suunniteltujen hiilisiilojen kaupunkikuvalliset vaikutukset, sekä mielenkiintoisen näkökohdan hiilen kuljettamiseksi autoilla Vuosaaresta, jossa on hiilikasa jo valmiina. Hiilisiilojen hinnalla hiilet voisi tällä tavalla kuljettaa Hanasaareen seuraavat 30 vuotta. Kaupunginjohtaja Pajunen tyrmäsi ehdotuksen toteamalla, että Vuosaaren satamaan ei tule hiililogistiikkaa, siellä ei voi käsitellä hiiltä.
Vaihtoehtojen selvittämättä jättämisen puolesta pitivät puheen Heli Puura (SDP), Hannale Luukkainen (Kok), Stefan Johansson (SFP). Perusteluina kliseet; Hanasaari A on ruma, Helsinki tarvitsee asuntoja ja päätöksen lykkääminen vain lisää kustannuksia.
Asian käsittelyssä kiistattomasti todistettuja asioita ovat:
1 -Helsingissä voidaan tehdä 127 miljoonan euron hanke, jota ei ole osoitettu taloudellisesti kannattavaksi. Se, että hanke kustannetaan Helsingin Energian tulorahoituksella, ei muuta asiaa miksikään. Raha on poissa Helsingin kassasta, koska Energian tulos ja tuloutuskyky kaupungille hankeen takia heikkenee. (Josta seuraa, että veroäyri voi nousta) Missä tahansa yrityksessä investointipäätösten tekeminen ilman kannattavuuslaskelmaa johtaa 100 % varmuudella ennemmin tai myöhemmin vararikkoon.
Lopuksi Helistö esitti Abdullan kannattamana koko esityksen hylkäämistä. Tämä kaatui äänin 68-12, jolloin purkupäätös oli syntynyt.
Puheenvuoron Hanasaaren purkamisen vaihtoehtojen selvittämisen puolesta pitivät, Paavo Arhinmäki (Vas), Yrjö Hakanen (SKP), Kimmo Helistö (Vihr), Sari Näre (Vihr), Osku Pajamäki (SDP), Tea Vikstedt-Nyman (Vas), Tuomas Rantanen (Vihr), Jouko Malinen (SDP), Maria Björnberg-Enckell (SFP), Osmo Soininvaara (Vihr) sekä Tiina Kaarela (Vas)
Puheenvuorojen aikana useat valtuutetut kunnioittivat tilaisuutta ja demokratiaa olemalla poissa kokoushuoneesta.
Perustelut olivat selkeitä. Maailmalta löytyy hyviä esimerkkejä vanhojen voimalaitosten menestyksekkäästä uusiokäytöstä. Se pitäisi meilläkin tutkia, ennen lopullisen purkupäätöksen tekemistä. Myös taloudelliset seikat nousivat esiin, eli koko purku- ja hiililogistiikan muutoshankkeen taloudellinen kannattavuus kyseenalaistettiin ja vaadittiin sen selvittämistä. Osku Pajamäki toi esiin suunniteltujen hiilisiilojen kaupunkikuvalliset vaikutukset, sekä mielenkiintoisen näkökohdan hiilen kuljettamiseksi autoilla Vuosaaresta, jossa on hiilikasa jo valmiina. Hiilisiilojen hinnalla hiilet voisi tällä tavalla kuljettaa Hanasaareen seuraavat 30 vuotta. Kaupunginjohtaja Pajunen tyrmäsi ehdotuksen toteamalla, että Vuosaaren satamaan ei tule hiililogistiikkaa, siellä ei voi käsitellä hiiltä.
Vaihtoehtojen selvittämättä jättämisen puolesta pitivät puheen Heli Puura (SDP), Hannale Luukkainen (Kok), Stefan Johansson (SFP). Perusteluina kliseet; Hanasaari A on ruma, Helsinki tarvitsee asuntoja ja päätöksen lykkääminen vain lisää kustannuksia.
Asian käsittelyssä kiistattomasti todistettuja asioita ovat:
1 -Helsingissä voidaan tehdä 127 miljoonan euron hanke, jota ei ole osoitettu taloudellisesti kannattavaksi. Se, että hanke kustannetaan Helsingin Energian tulorahoituksella, ei muuta asiaa miksikään. Raha on poissa Helsingin kassasta, koska Energian tulos ja tuloutuskyky kaupungille hankeen takia heikkenee. (Josta seuraa, että veroäyri voi nousta) Missä tahansa yrityksessä investointipäätösten tekeminen ilman kannattavuuslaskelmaa johtaa 100 % varmuudella ennemmin tai myöhemmin vararikkoon.
2 - Helsingissä voidaan purkaa hyväkuntoinen ja käyttökelpoinen, suurikokoinen rakennus näkyvällä paikalla ilman, että sille edes yritetään etsiä uutta käyttötarkoitusta. Maailmalta löytyvät esimerkit osoittavat, että Hanasaarellakin olisi oikeasti suuria mahdollisuuksia.
3 - Kansalaiskeskustelu, kirjoitukset lehdissä ja aiheen käsittely TV:ssä eivät vaikuta yhtään mihinkään. Tämä kävi vielä selvemmin ilmi toisen rakennushankkeen käsittelyssä, jota paikalliset asukkaat olivat vastustaneet. Vastustus yksinkertaisesti sivuutettiin ja todettiin rakennuksen 500 toimistotyöpaikkaa olevan hyvä juttu. Sillä siisti. Helsingin kaupunkisuunnittelussa on jotakin vialla, ja pahasti!
4 - Purkuhanke voidaan käsitellä ja hyväksyä valtuustossa, vaikka esityslistan teksti sisältää selviä (tarkoitushakuisia?) virheitä ja vääriä väittämiä, joilla hanketta perustellaan. Väittämät ja niiden oikaisut voi lukea tästä. Kuka näkökohdat on kirjoittanut ja miksi? Ilmeisesti kuitenkin pajunköyden (vai pajusen...) syöttäminen valtuustolle sallitaan, koska kukaan ei ole älähtänyt?
Mikäli äänestämällä haluaa korjata tätä tilannetta ja saada demokratiaa Helsingin kaupunkisuunnitteluun, kannattaa mieluummin äänestää vasemmistoa kuin oikeistoa, kokoomusta ei missään tapauksessa, mutta erittäin mielellään vihreitä. Demarit ovat ongelma, koska yksi fiksu demari ei riitä. Voi tietenkin toivoa, että muutos lähtee sisältäpäin. Sen verran nöyrästi kunnallispolitiikka kuitenkin kulkee kaupunkisuunnitteluviraston talutusnuorassa, että huonolta näyttää, kerta kaikkiaan.
Jos sitten huolenaiheena on Malmien lentokenttä, edellä lueteltu jako ei päde, vaan on syytä tarkastaa jokaisen ehdokkaan mielipide erikseen.
Mitä vuosaaren satamaan ja hiililogistiikan mahdottomuuteen tulee, niin Pajusen vastaus ei ihan riitä. Itsepurkava laiva voi tuoda hiiltä ihan mihin vain. Riittää, että laivan viereen laiturille mahtuu auto johon hiili kuormataan. Jos on päätetty, että näin ei tehdä, on eri asia kuin että se on mahdotonta.
Voimme ajatella asian niinkin, että Helsinki sai lahjan. Hienon lahjan, uniikin ja arvokkaan, josta olisi ollut hyötyä ja iloa vuosikymmeniksi. Helsinki ei tyhmyyksissään kuitenkaan ymmärtänyt siitä mitään, ei tiennyt mitä sillä pitäisi tehdä. Ei vain osannut, eikä osannut kysyä keneltäkään. Ei tajunnut suurta mahdollisuutta. Niinpä se teki sen minkä taisi, mihin äly juuri ja juuri riitti, purki ja hävitti uuden tieltä. Rakensi tilalle jotakin itsensä näköistä, helpompaa kaupunkia.
Mitä vuosaaren satamaan ja hiililogistiikan mahdottomuuteen tulee, niin Pajusen vastaus ei ihan riitä. Itsepurkava laiva voi tuoda hiiltä ihan mihin vain. Riittää, että laivan viereen laiturille mahtuu auto johon hiili kuormataan. Jos on päätetty, että näin ei tehdä, on eri asia kuin että se on mahdotonta.
Voimme ajatella asian niinkin, että Helsinki sai lahjan. Hienon lahjan, uniikin ja arvokkaan, josta olisi ollut hyötyä ja iloa vuosikymmeniksi. Helsinki ei tyhmyyksissään kuitenkaan ymmärtänyt siitä mitään, ei tiennyt mitä sillä pitäisi tehdä. Ei vain osannut, eikä osannut kysyä keneltäkään. Ei tajunnut suurta mahdollisuutta. Niinpä se teki sen minkä taisi, mihin äly juuri ja juuri riitti, purki ja hävitti uuden tieltä. Rakensi tilalle jotakin itsensä näköistä, helpompaa kaupunkia.
Sen pituinen se.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
