Pitkään vakaana pysynyt energia-ala on parhaillaan voimakkaiden muutosten alaisena. Lisääntynyt kilpailu, polttoaineiden kallistuminen, ympäristölainsäädännön tiukentuminen ja sähkön kulutuksen kasvu on ajanut toimijat tilanteeseen, jossa monista vanhemmista voimalaitoksista joudutaan teknis-taloudellisten syiden takia luopumaan.Onneksi arkkitehtuuriset ja kaupunkikuvalliset arvot sekä vanhojen voimalaitosten sijainti yhdessä taloudellisten seikkojen kanssa, ovat johtaneet näiden käytöstä poistettujen teollisuuslaitosten uusiokäytön mahdollisuuksien kehittämiseen. Tekstissä esitellään muutamia tämän kehityksen tuloksena syntyneitä sovelluksia.
Vanhat voimalat on yleensä rakennettu kaupungin laitamaille, mutta ovat vuosikymmenten aikana ja kaupungin kasvaessa joutuneet kaupunkirakentamisen ympäröimiksi. Jos laitoksen sijainti, arkkitehtoniset, kaupunkikuvalliset ja historialliset arvot muodostavat sopivan yhdistelmän, laitos voi olla erittäin kiinnostava, yleiseen käyttöön suuntautuva uusiokäytön kohde.
Termiä ”adaptiviinen uusiokäyttö” on yleisesti käytetty tilanteissa, joissa alkuperäisestä käytöstä poistettu laitos hyödynnetään jossakin muussa tarkoituksessa. Vanhan voimalaitoksen ollessa kyseessä, muutos tehdään purkamalla laitoksen koneisto pois ja poistamalla rakenteista kaikki haitalliset aineet kuten asbesti, elohopea, metallipohjaiset maalit sekä toisinaan PCB. Niiden poistaminen on osa oleellinen osa uusiokäyttöä. Tuloksena on tyhjä ”kuori” jota voidaan vapaasti hyödyntää.
Vanhoissa voimaloissa on useita uusiokäyttöä puoltavia ominaisuuksia. Merkittävimpänä ominaisuutena pidetään niiden suurikokoisia turbiini- ja kattilahalleja. Nämä erittäin suuret ja avarat tilat antavat suuria mahdollisuuksia uusiokäyttöä suunniteltaessa.
Vanhojen voimaloiden merkittävimpänä uusiokäyttöä puoltavana ominaisuutena pidetään niiden suurikokoisia turbiini- ja kattilahalleja. Nämä erittäin suuret ja avarat tilat antavat suuria mahdollisuuksia uusiokäyttöä suunniteltaessa.
Museot ja muut vastaavat julkiset tilat, ravintolat ja hotellit ovat yleisiä uusia käyttötarkoituksia.
Esimerkkejä:
The Tate Modern - korkeatasoinen modernin taiteen museo Lontoossa. Museon 34 000 kerrosneliömetriä pitävät sisällään museo- ja näyttelytiloja, kauppoja. kahviloita, auditorion sekä koulutus- ja huoltotiloja. Voimala rakennettiin kahdessa vaiheessa vuosien 1947 ja 1963 välisenä aikana ja poistettiin käytöstä 1981. Katso kuvia.
The Power Plant Contemporary Art Gallery - sijaitsee Torontossa, Kanadassa. Sen perustana on vuonna 1926 rakennettu, 1980 suljettu ja 1987 saneerattuna yleisölle avattu vanha voimalaitosrakennus.
The Powerhouse Museum – Sydneyssä. 1899-1902 rakennettu voimalaitos, suljettu 1961, avattu museona 1988. The Powerhouse Museum on Australian suurin ja suosituin museo. Sen laaja ja monipuolinen kokoelma kattaa materiaalia tieteen, teknologian, muotoilun, teollisuuden, koriste-esineistön, musiikin, kuljetuksen ja avaruustekniikan alueilta. Museo käsittää 22 pysyvää näyttelyä ja useita vaihtuvia näyttelyitä. Katso kuvia.
Seaholm Power Plant – Austin, Texas. Rumaksi mutta rakastettavaksi kuvailtu voimalaitos, rakennettu 1950 – 1958, lopettanut toimintansa 1989, suljettu lopullisesti 1996. Puhdistustyöt (PCB) valmistuneet 2006, jonka jälkeen alkaa muuttaminen uuteen käyttöön. Voimalaan ja sen ympäristöön rakennetaan toimistoja, kauppoja, asuntoja, hotelli, ravintoloita ja monitoimitilaa erilaisia tapahtumia varten.
Power Plant Live – Baltimore, Maryland. Vapaa-ajan keskus erilaisine ajanviete- ja huvittelutoimintoineen.
Comal Power Plant – New Braunfels, Texas. Rakennettu 1921, toiminnassa vuoteen 1977. Rakennettu sittemmin loft-asunnoiksi. Kahdeksan kerrosta 108 huoneistoa. Katso kuvia.
Yhteenveto: Maailmassa on energia-alan muutoksista johtuen tarjolla paljon käytöstä poistettuja voimalaitoksia. Monia niistä on onnistuneesti muutettu toiseen käyttöön, esim. museoksi, tai kaupalliseen käyttöön kuten asunnoiksi, ravintolaksi jne.
Artikkelin kirjoittaja Richard A. Scadden on 26 vuoden kokemuksen omaava ympäristötekniikan asiantuntija.
Lue englanninkielinen artikkeli kokonaisuudessaan.
3 kommenttia:
Suvilahden kaasuvoimala, kaasukello ja ympärillä olevat rakennukset ovat erinomaisia kulttuurin kannalta, rakennusten tyyli on tätä Hanasaaren Voimalaa kauniimpi, vaikka ymmärrän tämän tyyppisen rakennuksen olevan myös kiehtovan omalla rujoudellaan. Suvilahden rakennukset sijaitsevat lähempänä kulkuyhteyksiä, metroaseman ja bussipysäkkien vieressä, rantabulevardin päässä. Hanasaaren voimalan kunnostaminen on todennäköisesti uuden rakentamista kalliimpaa ja rahat eivät riitä molempien voimaloiden ylläpitämiseen ja kunnostamiseen kaikkien muiden kohteiden rinnalla. Niemen pää voi olla erittäin mielenkiintoinen alue täysin uusiksi rakennettunakin.
t: Juha P
Suvilahden kaasuvoimala, kaasukello ja ympärillä olevat rakennukset ovat toki mielenkiintoisia, mutta Hanasaareen verrattuna kovin pieniä. Eikä kaasukelloa ole koskaan edes tarkoitettu ihmisten oleskelutilaksi. Suvilahden rakennukset ovat lisäksi liiankin lähellä Itäväylää ja siitä aiheutuvia häiriöitä. Kävelymatka Kalasataman metroasemalta Hanasaareen on juuri sopivan mittainen ja terveydeksi konsertteihin ym. tilaisuuksiin tulijoille. Hanasaaren kunnostaminen on varmasti halvempaa kuin yhtä suuren uuden rakennuksen tekeminen. Eihän sitä edes tarvitse kunnostaa enempää kuin halutaan. Molempien voimalarakennusten kuivana ja lämpimänä pitämiseen riittää varmasti rahaa, jos tilat vuokrataan sopivan kokoisina palasina. Kaupungin sosiaali- tai koulubudjettia nämä rakennukset eivät tule rasittamaan. Niemen pää on on juuri oikea paikka massiiviselle ja korkealle rakennukselle. Olihan purjelaivoissakin ennen hienot keulakuvat ja korkealle kohoavat keulapuomit http://fi.wikipedia.org/wiki/Keulakuva
t. E.M.
Hanasaaren veroista tilaa ei Helsingissä toista ole. Rahojen riittävyydesä keskusteleminen tuntuu tässä yhteydessä vähintäänkin absurdilta. Ja kuka sanoo, että Helsingin pitäisi maksaa, Kaapelikin tulee toimeen omillaan.
Lähetä kommentti