Hanasaari Kaupunginhallituksessa tänään

Miten asiaa käsitellään:

Esityslistan loppuosa nro 22/13.12.2006

Tekstistä löytyy perusteellinen selonteko asiasta, lautakuntien lausunnot, kustannukset jne. Löytyy myös erikseen kohta, jota tässä kommentoitu:

A-laitoksen säilyttämistä vastaan voidaan esittää myös seuraavia näkökohtia:

• Rakennus on suunniteltu voimalaitokseksi, jossa hiililogistiikka on määritellyt laitoksen sisäosien kantavat rakenteet ja tilaratkaisut. Hiilisiilot voimalaitoksen sisällä ulottuvat lähes koko rakennuksen korkuisina hiilisataman puoleisessa osassa.

Siiloista voidaan leikata osia pois tarpeen mukaan.

• Kulku rakennuksen sisällä tapahtuu myös suurelta osin ritilätasoilla eli välipohjarakenteita on äärimmäisen vähän. Niiltä osin, kuin välipohjia on, muodostuu huonekerroksista käyttökelvottoman suuria hallitiloja.

Suuret hallitilat voidaan nähdä myös mahdollisuuksina. Ne antavat suunnittelijoille vapaat kädet rakentaa tilaan välitasoja yms. tarpeen mukaan. Betoniset välipohjat nousevat nopeasti.

• Suuren osan sisätiloista täyttää prosessiin liittyvät kattilat ja säiliöt, jotka on erikseen perustettu, osin pultattu kiinni kantavaan välipohjaan.

Mitä tällä tahdotaan sanoa?

• Prosessilaitteita on paljon ja laitoksen pääkomponentit kuten turbiinin osat ja kattilat sekä erilaiset säiliöt ovat kooltaan suuria. Näiden purkamisen yhteydessä joudutaan rakennuksen rakenteita purkamaan ja hajottamaan merkittävässä määrin.

Ei pidä paikkaansa. Kaikki koneiston osat mahtuvat purettuna olemassa olevista oviaukoista ulos. Tämä pätee ihan kaikkii voimalaitoksiin.

• Tehtyjen asbestikartoitusten mukaan rakennus sisältää merkittäviä määriä asbestia. Voidaan arvioida, että asbestin täydellinen poistaminen ja käsittely on huomattavasti hankalampaa ja kustannuksiltaan suurempi hanke kuin asbestin käsittely rakennuksen purun yhteydessä.

"Voidaan arvioida", mutta onko arvioitu?

• Hiili on imeytynyt seinä- ja pohjarakenteisiin. Rakenteellisia mittauksia ei ole rakenteista tehty, jotta voisi arvioida rakenteiden säilyttämistä ja hyödyntämistä muuhun käyttöön.

Hiili kiinteänä aineena ei imeydy. Laitos on rakennettu peruskallion päälle, kantavat rakenteet ovat paikallaan valettua betonia. Se kestää paremmin kuin moni uusi, joista näkyy kattoja romahtavan tämän tästä.

• Purkukustannus on 13,7 milj. euroa. Jos rakennus otettaisiin johonkin muuhun käyttöön, on kustannus todennäköisesti saneerauksesta suurempi kuin uuden vastaavan tilan rakentaminen.

Tekstissä mainitaan myös 25 miljoonaa. Kumpi on oikein?

”...on kustannus todennäköisesti saneerauksesta suurempi” Todennäköisesti? Tätäkään ei ole selvitetty. (Musiikkitalo maksaa sata miljoonaa.)

Tekstissä puhutaan myös Hanasaari B:n purkamisesta sen käyttöiän päätyttyä. Miten näin voidaan tehdä, koska Helsingin Kaupunginmuseo on esittänyt B-laitosta suojeltavaksi? Lue Kaupunginmuseon lausunto.

Muuta huomion arvoista:

Pelastuslautakunnan lausunnossa:

• "Hanasaaren B-voimalan polttoainevarastoratkaisun toteutusta voidaan pitää merkittävänä voimalaitoksen perusparannuksena."

Ratkaisu on pelkkä maisemointi. Ylimääräisten osien lisääminen toimivaan kokonaisuuteen ei koskaan ole parannus, teknisessä mielessä. Ylimääräisistä osista on vain haittaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltava päätös syntyi äänin 5-4. Ei ehkä kovin painava lausunto, vaikka toki demokraattisesti tehty.

• "Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä tämän asian erillisenä liitteenä olevan hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio on tammikuun 2006 hintatasossa (RI 2000 = 113,4) enintään 127 000 000 euroa (arvonlisäverollinen kustannusarvio 155 000 000 euroa, alv. 22 %). "

Avoimia asioita on tässä vaiheessa niin paljon, että kukaan ei voi rehellisesti luvata kustannusten olevan enintään 127 miljoonaa.

Tekstistä käy ainakin selvästi ilmi Kaupunginhallituksen voimakas halu päästä laitoksesta eroon. Purkamista "puoltavia" näkökohtia on riittämiin, säilyttämistä puoltavia ei yhtään. Olisiko aika järjestää kansainvälinen avoin ideakilpailu Hanasaari A:n mahdollisesta uusioköytöstä? Vai luottaako joku oikeasti Kaupunginhallituksen asiantuntemukseen tässä asiassa?

Presson pääkirjoituksessa 2.12.2006 se sanottiin suoraan:

"Saastuneen maaperän puhdistaminen ja hiilikasan siirtäminen tekevät Sörkan tontista Suomen kalleinta asuinmaata."

Ja tarkoitushan oli rakentaa alueelle Helsingin kipeästi kaipaamia uusia asuntoja...

Jotta suhteellisuudentaju säilyisi, tässä kertauksena vielä kartta osasta lähivuosina rakennettaviksi tulevista alueista Helsingistä.


Sininen täplä kartassa on Hanasaari, joka jostain kumman syystä pitää rakentaa ensimmäisenä, maksoi mitä maksoi.