Valtuusto puolsi purkamista

Valtuusto hyväksyi hallituksen esityksen Hanasaari A:n purkamisesta ja hiilikasan siirtämisestä.

Asian käsittelyssä esitettiin erittäin hyviä puheenvuoroja, joissa selkeästi perustellen vaadittiin Hanasaari A:n uusiokäytön selvittämistä sekä koko hankkeen taloudellisen kannattavuuden selvittämistä. Näistä tehtiin kolme palautusehdotusta, Arhinmäki Hakasen kannattamana, Helistö Näreen kannattamana ja Pajamäki Malisen kannattamana. Eniten kannatusta sai Helistön ehdotus, jossa vaadittiin voimalan uusiokäytön selvittämistä. Äänestyksessä ehdotus kaatui äänin 52-31.

Lopuksi Helistö esitti Abdullan kannattamana koko esityksen hylkäämistä. Tämä kaatui äänin 68-12, jolloin purkupäätös oli syntynyt.

Puheenvuoron Hanasaaren purkamisen vaihtoehtojen selvittämisen puolesta pitivät, Paavo Arhinmäki (Vas), Yrjö Hakanen (SKP), Kimmo Helistö (Vihr), Sari Näre (Vihr), Osku Pajamäki (SDP), Tea Vikstedt-Nyman (Vas), Tuomas Rantanen (Vihr), Jouko Malinen (SDP), Maria Björnberg-Enckell (SFP), Osmo Soininvaara (Vihr) sekä Tiina Kaarela (Vas)

Puheenvuorojen aikana useat valtuutetut kunnioittivat tilaisuutta ja demokratiaa olemalla poissa kokoushuoneesta.

Perustelut olivat selkeitä. Maailmalta löytyy hyviä esimerkkejä vanhojen voimalaitosten menestyksekkäästä uusiokäytöstä. Se pitäisi meilläkin tutkia, ennen lopullisen purkupäätöksen tekemistä. Myös taloudelliset seikat nousivat esiin, eli koko purku- ja hiililogistiikan muutoshankkeen taloudellinen kannattavuus kyseenalaistettiin ja vaadittiin sen selvittämistä. Osku Pajamäki toi esiin suunniteltujen hiilisiilojen kaupunkikuvalliset vaikutukset, sekä mielenkiintoisen näkökohdan hiilen kuljettamiseksi autoilla Vuosaaresta, jossa on hiilikasa jo valmiina. Hiilisiilojen hinnalla hiilet voisi tällä tavalla kuljettaa Hanasaareen seuraavat 30 vuotta. Kaupunginjohtaja Pajunen tyrmäsi ehdotuksen toteamalla, että Vuosaaren satamaan ei tule hiililogistiikkaa, siellä ei voi käsitellä hiiltä.

Vaihtoehtojen selvittämättä jättämisen puolesta pitivät puheen Heli Puura (SDP), Hannale Luukkainen (Kok), Stefan Johansson (SFP). Perusteluina kliseet; Hanasaari A on ruma, Helsinki tarvitsee asuntoja ja päätöksen lykkääminen vain lisää kustannuksia.

Asian käsittelyssä kiistattomasti todistettuja asioita ovat:

1 -Helsingissä voidaan tehdä 127 miljoonan euron hanke, jota ei ole osoitettu taloudellisesti kannattavaksi. Se, että hanke kustannetaan Helsingin Energian tulorahoituksella, ei muuta asiaa miksikään. Raha on poissa Helsingin kassasta, koska Energian tulos ja tuloutuskyky kaupungille hankeen takia heikkenee. (Josta seuraa, että veroäyri voi nousta) Missä tahansa yrityksessä investointipäätösten tekeminen ilman kannattavuuslaskelmaa johtaa 100 % varmuudella ennemmin tai myöhemmin vararikkoon.

2 - Helsingissä voidaan purkaa hyväkuntoinen ja käyttökelpoinen, suurikokoinen rakennus näkyvällä paikalla ilman, että sille edes yritetään etsiä uutta käyttötarkoitusta. Maailmalta löytyvät esimerkit osoittavat, että Hanasaarellakin olisi oikeasti suuria mahdollisuuksia.

3 - Kansalaiskeskustelu, kirjoitukset lehdissä ja aiheen käsittely TV:ssä eivät vaikuta yhtään mihinkään. Tämä kävi vielä selvemmin ilmi toisen rakennushankkeen käsittelyssä, jota paikalliset asukkaat olivat vastustaneet. Vastustus yksinkertaisesti sivuutettiin ja todettiin rakennuksen 500 toimistotyöpaikkaa olevan hyvä juttu. Sillä siisti. Helsingin kaupunkisuunnittelussa on jotakin vialla, ja pahasti!

4 - Purkuhanke voidaan käsitellä ja hyväksyä valtuustossa, vaikka esityslistan teksti sisältää selviä (tarkoitushakuisia?) virheitä ja vääriä väittämiä, joilla hanketta perustellaan. Väittämät ja niiden oikaisut voi lukea tästä. Kuka näkökohdat on kirjoittanut ja miksi? Ilmeisesti kuitenkin pajunköyden (vai pajusen...) syöttäminen valtuustolle sallitaan, koska kukaan ei ole älähtänyt?

Mikäli äänestämällä haluaa korjata tätä tilannetta ja saada demokratiaa Helsingin kaupunkisuunnitteluun, kannattaa mieluummin äänestää vasemmistoa kuin oikeistoa, kokoomusta ei missään tapauksessa, mutta erittäin mielellään vihreitä. Demarit ovat ongelma, koska yksi fiksu demari ei riitä. Voi tietenkin toivoa, että muutos lähtee sisältäpäin. Sen verran nöyrästi kunnallispolitiikka kuitenkin kulkee kaupunkisuunnitteluviraston talutusnuorassa, että huonolta näyttää, kerta kaikkiaan.

Jos sitten huolenaiheena on Malmien lentokenttä, edellä lueteltu jako ei päde, vaan on syytä tarkastaa jokaisen ehdokkaan mielipide erikseen.

Mitä vuosaaren satamaan ja hiililogistiikan mahdottomuuteen tulee, niin Pajusen vastaus ei ihan riitä. Itsepurkava laiva voi tuoda hiiltä ihan mihin vain. Riittää, että laivan viereen laiturille mahtuu auto johon hiili kuormataan. Jos on päätetty, että näin ei tehdä, on eri asia kuin että se on mahdotonta.

Voimme ajatella asian niinkin, että Helsinki sai lahjan. Hienon lahjan, uniikin ja arvokkaan, josta olisi ollut hyötyä ja iloa vuosikymmeniksi. Helsinki ei tyhmyyksissään kuitenkaan ymmärtänyt siitä mitään, ei tiennyt mitä sillä pitäisi tehdä. Ei vain osannut, eikä osannut kysyä keneltäkään. Ei tajunnut suurta mahdollisuutta. Niinpä se teki sen minkä taisi, mihin äly juuri ja juuri riitti, purki ja hävitti uuden tieltä. Rakensi tilalle jotakin itsensä näköistä, helpompaa kaupunkia.

Sen pituinen se.